Kuten arvata saattaa, ensimmäinen päivä uudessa koulussa oli uuden ihmettelyä ja epävarmuutta siitä missä pitäis olla ja mitä pitäis tehdä ja miten tuun muistaan kaiken tästä informaatiotulvasta. Uusia nimiä kuulin tänään kymmeniä, niistä opin ehkä käsien sormilla laskettavan määrän (jos sitäkään). Kuitenkaan en oo ressaantunu tai mitään. Ehkä vaan sallin itselleni sen, että oon nää ekat päivät (ehkä viikot tai kuukaudetkin) vähän ulapalla. Eihän sitä kaikkea voi heti oppia.
Olin lähdössä pyörällä kouluun, kunnes pyörää hakiessani alkoi sataa! Äiti onneksi tarjoutui heittämään mut ja kaverini F:n ekan päivän kunniaks Kaupin kampukselle. Auto kurvasi Bio-rakennuksen pihaan. Kun astuimme ulos autosta, huomasimme, että vanhempien vuosikurssien oppilaat olivat asettuneet oven molemmin puolin kunniakujaksi meille fukseille. Kun kävelimme ylälempiluokkalaisten ohitse, he huusivat, hurrasivat, taputtivat ja jopa soittelivat trumpettifanfaaria meille. Mieletön tapa astella uuteen kouluun!
Aamulla meillä oli pari "tervetuloa yliopistoon"-luentoa. Vanha opetussuunnitelma blaablaa, uudet tilat blaablaa, opiskelijamäärän lisäys blaablablöö.... tätä rataa. Kun pari professoria oli saanut puheensa pidettyä, alkoi kaiuttimista soimaan tämä:
Samassa sisään asteli kauniin tyttösen käsipuolessa kapteenin asuun pukeutunut fuksikapteeni. Hän kertoi n.5min puheessaan kuka on ja mitä tekee täällä lääkiksellä meidän pikku puksipalleroiden eteen.
Tampereen lääkiksessä käytössä on PBL-opiskelu (siitä ehkä lisää myöhemmin). Siihen kuuluu asioiden opiskelu pienryhmissä ohjaavan tutorin kanssa. Iltapäivällä meillä oli jo ensimmäinen tutor-tapaaminen, jossa vähän tutustuttiin toisiimme ja kirjoitimme ryhmälle säännöt. Saimme myös tietää, että pääsemme ensimmäisen kerran tutustumaan sairaalaan elämään jo torstaina!
Iltapäivällä tapasimme hupitutorimme. He ovat toisen vuosikurssin opiskelijoita, jotka opastavat meitä lääkiksen tavoille. Hupitutorit järjestävät bileitä ja tapahtumia, niiden etkoja, sekä ovat tukena ja turvana meille eksyneille pikku ekavuotisille. Jotenkin on lohduttavaa nähdä, että kaikki toisen vuosikurssin opiskelijat luovivat sujuvasti kampuksen alueella ja osaavat/tietävät talon tavat.... ehkä mäkin vielä joskus opin.
Puoli 4 aikaan lähdimme kampukselta käymään kotona/kämpillä.
Tasan klo 6 saavuimme takaisin medisiinarinkadulle hupitutor-ryhmän kokoontumiseen. Kiertelimme ja kaartelimme ympäriinsä. Tutustuimme kampusalueeseen sekä toisiimme. Tutustumisilta olisi jatkunut n.klo 21 asti, mutta jouduin lähtemään jo ennen seitsemää musiikkiopistolle. Nyt vähän jänskättää olenko huomenna yksinäinen susi kampuksella, kun en ollut tutustumisillassa leikkimässä seuraleikkejä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti